Jaahas, noh, mitäs minä tästä päivästä kertoisin. Aamulla en oikeastaan tehnyt muuta kuin olin koneella (ylläri!) ja sain jatkettua erästä fanficciäni TH.fi'n foorumilla.

Kahdentoista aikaan kuitenkin lopetin konettamisen ja päätin lähteä kävelylle, kun ulkonakin oli niin ihana ilma, tosin se auringonpaiste lakkasi heti kun menin ulos. Mukaan tarttui jälleen mp3'seni, jota ilman en luultavasti kävele mihinkään. Lenkistä tulikin yllättäen pidempi kuin sen piti olla ja sen kävelemiseen meni tunti. Ennen liikunta oli minulle pakkopullaa, kun äiti komensi pihalle haukkaamaan raitista ilmaa, vastustelin heti. Koska en enää ratsasta, paikkaan sen liikuntamuodon näillä kävelylenkeillä, joita harrastan lähes joka viikonloppu. Liikunta on muuttunut minulle rakkaaksi ja tärkeäksi, se on mukavaa ja terveellistä, illallakin saa paremmin unta. Olen todella tyytyväinen, että kävelin sen tunnin lenkin, kertaakaan oloni ei ollut sellainen, että "miksi lähdin kävelemään, en varmasti jaksa kotiin asti..". Ihanaa, kun oli luntakin. Saatan uusia huomenna ja mennä pikkusiskoni kanssa laskemaan mäkeä, ennenkuin tuo vähäinen lumi ehtii taas sulaa. Jos sillä vaikka saisin hyviteltyä pikkusiskolleni sen, etten katsonutkaan hänen kanssaan tänään mitään leffaa.

Eipä tässä muuta, vähän lyhyehkö tuli, mutta viikonloppuna ei oikein keksi kirjoitettavaa. :)